Sen hetki on nytHenna Lähde
FI|EN

Tutkimuksia

Tuoreita tutkimuksia

Kokoan tälle sivulle kiinnostavia tutkimuksia ja artikkeleita vanhemmuudesta, varhaisesta vuorovaikutuksesta ja lapsen kehityksestä — sekä omia ajatuksiani niiden äärellä.

Kirjoitus · 29.9.2026

Vanhemmat tarvitsevat tukea ennen kuin voimat loppuvat ❤️

Tuore tutkimustieto nostaa esiin kysymyksen, jota meidän olisi hyvä pysähtyä pohtimaan: saavatko vanhemmat tukea riittävän ajoissa – vai vasta sitten, kun voimavarat ovat jo loppuneet?

THL:n FinLapset-tutkimuksessa (2025) uupumuksen oireita raportoi esikouluikäisten vanhemmista 40 % äideistä ja 37 % isistä tai toisista vanhemmista. Vakavia uupumuksen oireita oli 13 %:lla äideistä ja 9 %:lla isistä tai toisista vanhemmista. THL:n toinen tutkimus (2025) koski vauvaperheitä, ja sen mukaan joka noin kolmas vauvaperheen vanhempi kokee uupumuksen oireita.

Pohjoismainen laaja tutkimuskatsaus The First 1000 Days in the Nordic Countries (2026) puolestaan osoittaa, mitkä asiat kuormittavat perheitä. Vanhempien hyvinvointiin vaikuttavat hyvin monet toisiinsa kietoutuvat tekijät: mielenterveys, yksinäisyys, ihmissuhteet, taloudellinen kuormitus, vanhemmuuteen kohdistuvat odotukset sekä palvelujen saatavuus.

Mielestäni erityisen tärkeää on muistaa: kaikki vanhemmat eivät puhu avuntarpeestaan tässä yksilö- ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa. Siksi ei riitä, että palveluja on olemassa. Niiden tulee olla monipuolisia, helposti saavutettavissa ja läsnä perheiden arjessa, jotta tukea saadaan matalalla kynnyksellä ja apu ulottuu sinne ihan perheen konkreettiseen arkeen. Vanhemmat voivat tarvita:

  • keskusteluapua
  • käytännön apua arkeen ja lastenhoitoon
  • vertaistukea tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen
  • apua lapsen uneen tai muihin kuormittaviin arjen tilanteisiin

Lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa myös siitä, että huolehdimme lapsen vanhemmista. Ennaltaehkäisevä, helposti saavutettava ja oikea-aikainen tuki on investointi koko perheen hyvinvointiin.

Tutkimukset

  • Itla / Lapsen 1000 ensimmäistä päivää -verkosto · 2026

    Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään

    Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä raskaus- ja pikkulapsivaiheessa. Se kokoaa yli 60 psykososiaalista menetelmää, joilla on tutkimus- tai vaikuttavuusnäyttöä perheiden tukemiseksi.

    Lue uutinen ja raportti →
    Tutkimusnäyttö on selvä: sosiaalinen tuki, hoidon jatkuvuus, sensitiivinen varhainen vuorovaikutus, vakaat elinolosuhteet sekä riskien varhainen tunnistaminen suojaavat koko perheen hyvinvointia.

  • Journal of Economic Psychology · 2026

    Positiivinen kasvatustyyli yhteydessä lapsen itsetuntoon, tunnesäätelyyn ja kognitiivisiin taitoihin

    Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että positiivinen kasvatustyyli on yhteydessä lapsen parempaan itsetuntoon, tunnesäätelykykyyn ja kognitiivisiin taitoihin. Tulokset korostavat vanhemmuuden vuorovaikutteisen ja tukevan luonteen merkitystä lapsen kehitykselle.

    Lue uutinen ja tutkimus →

  • Oulun yliopisto · 2026

    Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta

    Oulun yliopiston johtama laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että varhaisella vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen kehitykselle. Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla on suurempi riski tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin, mutta äidin sensitiivinen vuorovaikutus – kyky vastata lapsen viesteihin lämpimästi ja tarkoituksenmukaisesti – on yhteydessä vähäisempiin ongelmiin myöhemmällä iällä riippumatta siitä, kuinka ennenaikaisesti lapsi on syntynyt. Aineistona oli 2 469 äiti–lapsiparia seitsemästä pitkittäisestä syntymäkohortista Saksasta, Alankomaista, Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Israelista. Tutkimus julkaistiin Developmental Medicine & Child Neurology -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2026.

    Lue tiedote ja tutkimus →
    Tutkimus tuo tärkeää uutta tietoa osoittamalla, että varhainen vuorovaikutus on merkittävä tekijä ennenaikaisuuden aiheuttamien riskien lieventämisessä. Samaan aikaan tiedetään, että sensitiivisyys on taito, jota vanhempi voi harjoitella ja siten vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen.

Heräsikö ajatuksia?

Keskustelen mielelläni tutkimustiedon merkityksestä ja sen ilmenemisestä oikeassa elämässä ja arjessa.

Ota yhteyttä